Ilaqutariinnut meerartalinnut ikiuineq

Meeqqat paasisinnaasaannik ernumassutit pillugit oqaloqatigisigit nassuiaallugit sooq maanna nalinginnaasumit malittarisassavut amerlanerulersimanersut pillugit. Maleruagassanik malinninnissap aamma imminut allanullu illersornissap pingaaruteqarnerannik meeqqat oqaloqatigisigit.

Inuit amerlanersaasa coronavirusimit tunillatsittut napparsimaneq sakkukitsumik misigissagaat nassuiarsiuk Utoqqaagaanni nappaateqareeraanniluunniit tamanna peruluutinngorsinnaavoq. Pitsaasumik peqqinnissaqarfeqarpugut pikkorissunik nakorsaqarluta, inuit peqqissinissaannut ikiuuttussanik.

Meeqqat annerulaarsimappata meeqqanut nutaarsiassanik isiginnaaqatigineqarsinnaapput taakkulu pillugit oqaloqatigalugit.

Asaffik

Angerlarsimaffimmit anilernermi isilernermilu meeqqat aamma nerinnginnermi assat asattarnissaat pitsaasuussaaq.

Assaat eqqortumik asakkaanni sekundtit 45-t 60-illu akornanni sivisussuseqassaaq, tassa assaat qaqorsaammik sekundtit 15-20-t missaanni asanneqassapput, qaqorsaatillu peernissaanut imermik kuutsivigineqarlutik kingornalu allarterneqarlutik.

Meeqqat ilaasa assaat sanngiissinnaasarput, taamaattumik assaat asakulanissaannut atatillugu mianersortumik ileqqoqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Assaat asakulagaanni ami panertarpoq. Taamaammat meeqqat isugutsersaammik akulikitsumik atuisariaqarput, ajornanngippat errortoreernerit tamaasa – ingammik meeqqap assaasa amii panertooreerpata.

Periuseq:

• Assaat imermik kissartumik uunanngitsumilli asakkit

• Assaat qaqorsaasinnginneranni masatsersimassapput

• Assaat kuutsivigilluakkit qaqorsaataarutsillugit (Meeqqat amerlasuut assaasa tunui qaqorsaataajarluanngitsoortarpaat)

• Assaat asareerukkit panersikkit

• Assat paninnginniassammata tarngut panertoornaveeqqutilik tipigissaatitaqanngitsoq atoruk.

Qanoq akulikitsigisumik meeqqat inertertarnissai, soorlu sorlumminnik passussinnginnissaannut assigisaalu nalornissutigigukkit errortortarnissamut aaqqamullu (talermut) tangajortarnissamik/ quersortarnissamik siunnersuutit nalinginnaasut malissigit.

Coronavirusimik nappaateqarpunga meeraralugu paarisinnaanagu. Qanoq iliussaanga?
Ajornanngippat ikinngutit ilaquttat allalluunniit ikiuukkusuttut ikiortigikkit.

Meerara coronavirusimik ersiuteqarpoq. Qanoq oqaloqatigiissutigissavarput?
Ernumassuteqaataalersinnaasut oqaluuserinissaat pingaaruteqarpoq. Tunillatsittut amerlanersaasa sakkukitsumik tamanna malugissavaat, utoqqaalli anigorneqarsinnaanngitsumillu napparsimasut peruluutaanerusumik malugisarpaat.

Meeqqat napparsimarpasinngikkaluarlutik tunillaasinnaappat?
Aap. Amerlanernik ersiuteqaraanni tunillaassuisinnaaneq sakkortunerusarpoq.

Nittartakkat allaaserisallu iluaqutaasinnaasut: Unicef.gl: Coronavirus pillugu meeqqat imatut oqaloqatigissavat

Angajoqqaat ilisimasariaqagaat: Imatut imminut meeqqatillu illersorsinnaavusi

Ilinniartitsisut perorsaasullu meeqqanik oqaloqatiginninneq pillugu : Meeqqatit eqqissisarniarlugit illersorniarlugillu ukiuinut naapertuuttumik oqaloqatiginninnissamut siunnersuutit

Assat asannissaanut siunnersuutit: Assavit asattarnerisigut imminut aamma asasatit illersorsinnaavatit

Qanermut assiaqutip eqqortumik atornissaanut meeqqap paasinninnissaa pisariaqarpoq. Qanermut assiaqut meeqqap kiinaani qasungavallaannginnissaa meeqqallu qanermut assiaqutip atisinnaanissaa peersinnaanissaalu pingaaruteqarput. Meeqqat atuartut ukiuannik ukiullit taamaakkajunnerusarput.

Meeqqat 12-inik ukioqalersimanngitsut qanermut assiaquteqartariaqanngillat.

Meeraaqqat – qanermut assiaquteqarsinnaanngitsut – assaasa eqqiluitsuunissaannik ikiorsinnaavatit COVID-19-imillu ersiuteqarnerannik nakkutigalugit.