Qanermut kiinnamulluunniit assiaqummik atuineq

Qanermut assiaqutit pissutsini ungasinniarnissamut ajornakusoorfiusuni tunillaassuinermik pinaveersaartitseqataasinnaapput. Naak qanermut assiaquteqaraluarlutit, inunnut qanillinaveersaarnissamut eqqiluisaarluarnissamullu siunnersuutit suli malissagitit pingaaruteqarpoq.

Assigiinngitsunik assiaquteqarpoq. Nunatta Nakorsaaneqarfiata innersuussutigaa qanermut assiaqutit ataasiartakkat CE-mik nalunaaqutsikkat imaluunniit qanermut assiaqutit annoraaminernit saanat qaffasissumik pitsaassuseqarneranik najuussugassaanngitsunillu tigooraalluarsinnaanerannik uppernarsarneqarsimasut, danskit najoqqutaat (DS 3000:2021) malillugu akuerisat atorneqassasut.

Qanermut assiaqutit ataasiartakkat.

Qanermut assiaqutit CE-mik nalunaaqutsigaassapput, nakorsaatitullu atorneqarsinnaasutut akuerisaassallutik.

CE-mik nalunaaqutsikkap takutittarpaa, qanermut assiaqut inatsisinut atuuttunut naleqquttuusoq, sanaartortullu tunisassiap isumannaatsuunera pitsaassusaalu uppernarsarsinnaavaa. Qanermut assiaqutit ataasiartakkat nakorsaatitut atorneqarsinnaasutut akuerisat,  najuussugassaanngitsunik tigooraasinnaanerat anersaartorfiusinnaanerallu qulakkeerniarlugu suliffissuaqarfinni najoqqutassat malillugit misilerarneqartarput.

Qanermut assiaqut type I najuussugassaanngitsunik tigooraasinnaassusaa minnerpaamik 95%-iuvoq, qanermut assiaqutip type II najuussassaanngitsunik tigooraasinnaassusaa minnerpaamik 98 %-iulluni. Qanermut assiaqut type II R-it 98%-imik najuussugassaanngitsumik tigooraasinnaanermi saniatigut imerpalasunik serparnerit akiorsinnaavai. Taakku assigiinngitsut pingasut assigiinngissusai napparsimaveqarfimmi pingaaruteqarput, tamanulli iserfigineqarsinnaasuni annertunerusumik pingaaruteqanngillat.

Qanermut assiaqutit annoraaminermik sanaat

Qanermut assiaqutit annoraaminernik sanaat pitsaasuussapput pitsaasumillu najuussugassaanngitsunik tigooraasinnaassusaat uppernarsarneqarsimassalluni. Dansk Standardip Forbrugerrådet Tænk, laboratoriet arlallit danskit peqqissutsimut oqartussaasuilu  suleqatigalugit qanermut assiaqutit annoraaminernik sanaanut danskit najoqqutassaannik najoqqutassiorsimapput, pitsaassusaanik, isumannaatsuunissaanik atuuffeqarnissaanillu piumasaqaateqartumik (DS 3000:2021).

Atuisunut qanermut assiaqutinik toqqaanissaq ajornannginnerulersinniarlugu najoqqutassaq pitsassutsimut, akuutissanut, atuuffianut, isumannaatsuuneranut misileraanermullu periutsinut assigiinngitsunik aalajangersimasunik piumasaqaateqarpoq, sanaartortunut pitsaassutsimik akuutissanullu nalunaaqutsersuinissamut periarfissiisumik.

Sanaartortut najoqqutassamik malinnittut qanermut assiaqutip ilaatigut peqqissutsimut ulorianarsinnaasumik akuutissaqannginnissaat najuussugassaanngitsunillu tigooraasinnaassusaat qulakkiissavaat. Puuani allaqqassaaq tunisassiaq najoqqutassaq najoqqutaralugu akuerisaanersoq, aammattaaq najuussugassaanngitsunik tigooraasinnaassusaa allaqqassalluni.

Najoqqutassat malillugit akuerisanik pitsaasumillu najuussugassaanngitsunik tigooraasinnaasut qanermut assiaqutit annoraaminernik sanaat atorneqarnissaat Nunatta Nakorsaaneqarfiata innersuussutigaa.

Najoqqutassat assigalugit CE-mik nalunaaqutsikkamik atorneqaqqissinnaasunik qanermut assiaqummik annoraaminermik sanaamik aamma peqarpoq.

Kiinnamut assiaqutit (visir)

Kiinnamut assiaqutit pisuni qanermut assiaquteqarfiusinnaanngitsuni imaluunniit inuk qanermut assiaquteqarsinnaanngippat taamaallaat atorneqassaaq. Assersuutigalugu annertunerusumik iluaalliortitsippat, immaqaluunniit timimut tunngatillugu assersuutigalugu qarngup aalanera paasisariaqartillugu.

Kiinnamut assiaqutip pingaarnertut atuisoq kuseriarnernut illersorsinnaavaa. Najuussassaanngitsunik tigooraasuunngilaq, kiinnamullu attuutiveqqanani taassumalu tunillaassuinnginnissamut sunniutaanut akornutaavoq. Kiinnamut assiaqut atorneqartariaqartillugu kiinnamut tamarmut assiutaasinnaasoq atorneqassaaq.

Qanermut assiaqutit suliffissuaqarfinni tunisassiarineqartut ataasiartagaapput, atorneqareernermikkut aallaaviatigut iginneqartartussat. Qanermut assiaqutit masatserneqaraangamik, ipeqaleraangamik attuuaneqaraangamillu, illersuutaarussinnaasarmata, taarserneqartassapput. Qanermut assiaqutit ataasiartakkat atorneqaqqinnissaat siunertaralugu errorneqarnissaat innersuussutigineqanngilaq. Qanermut assiaqutit ataasiartakkat errorneqarnermikkut najuussassaanngitsunik tigooraasinnaassusaat anersaartorfiusinnaanerallu sunnerneqartarput taamaalillutillu illersuutertik annaasarlugu.

Qanermut assiaqut inimi tamanit isersimaffigineqarsinnaasumi atorsimasaq eqqagassatut nalinginnaasutut iginneqassaaq. Qanermut assiaqummik igitsereernermi assaat asaffimmi assannulluunniit spritimik errortorneqassapput.

Isaruaqaruit qanermut assiaquteqarninni isarussatit ilusarsinnaapput. Isigisamut ippinnarsinnaavoq isarussavillu attoqattaarneratigut tunillatsinnissat aarlerinarnerulersinnaalluni. Taamaattumik isarussavit qanoq ilunaveersaartissinnaanerannut siunnersuutitsialannik katersisimavugut:

  • Qanermut assiaqummik, qinngannut attuulluinnarluni inissisimasinnaasumik, assersuutigalugu qanermut assiaqummik saviminertalimmik, qinngannut pussungunneqarsinnaasumik toqqaanissat eqqumaffigiuk.
  • Qanermut assiaqut sapinngisamik isivit killinnguanut inissiguk isarussatillu qinngannut appaallatsillugit atukkit.
  • Isarussavit igalaartai ullaat unnuillu tamaasa imermik kissalaartumik erruinermullu qaqorsaammik annikitsunnguamik salittakkit. Qaqorsaatip isarussat issangernissaanik annikillisitsisarput.
  • Tamatuma kingorna erruummik mikrofiberiusumik allartikkit.

Qanermut assiaqutip eqqortumik atornissaanut meeqqap paasinninnissaa pisariaqarpoq. Qanermut assiaqut meeqqap kiinaani qasungavallaannginnissaa meeqqallu qanermut assiaqutip atisinnaanissaa peersinnaanissaalu pingaaruteqarput. Meeqqat atuartut ukiuannik ukiullit taamaakkajunnerusarput.

Meeraaqqat, qanermut assiaquteqarsinnaanngitsut, assaasa eqqiluitsuunissaannik ikiorsinnaavatit COVID-19-imillu ersiuteqarnerannik nakkutigalugit.

Kingullermik nutarterneqarpoq