Nappaatip tuniluunneranik pitsaaliuinissamut siunnersuutit

  1. Napparsimaguit angerlarsimaannarit.
  2. Assatit asakulakkit imaluunniit assannut spriti atortaruk.
  3. Talinnut quersortarit tangajortarlutillu.
  4. Allat timaannik attugaqarneq killeqartiguk – assammiinak, ersakkut aparsinak, eqitaarinak il.il.
  5. Eqqiluisaarneq silaannarissartarnerlu eqqumaffigikkit – angerlarsimaffimmi aammalu suliffimmi.
  6. Qanillinaveersaarit allallu taamatut ilioqqullugit.

Tunillaassuineq pinaveersaartinniarlugu imminut iliuuserisinnaasat tassaavoq Nunatta Nakorsaaneqarfiata tunillaassuunnerup pinaveersaartinnissaanut innersuussutaasa arfinillit malinnissaat. Innersuussutigaarput pissusilersuutinni eqqarsaatigisassagitit  – angerlarsimaffimmi, inini tamanit iserfigineqarsinnaasuni, atuarfimmi aamma suliffimmi. Eqqaamallugu meeqqat aamma innersuussutinik malinninnissaannik ikiussagakkit.

Ataani innersuussutit arfinillit itisilerneqarput.

  1. COVID-19-imut ersiuteqaruit, tunillatsissimaguit imaluunniit tamakkiisumik akiuussuserneqarsimanngitsutut tunillatsissimasumullu qanillisimaguit angerlarsimaannari imminullu matullutit.

COVID-19-imut ersiuteqaruit imaluunniit coronavirusimik tunillatsissimaguit, angerlarsimallutit mattunnissat innersuussutigineqarpoq.

Angerlarsimalluni mattunneq – isumaqarpoq:

  • Angerlarsimaannassasutit inuillu najugaqatiginngisatit naapissanngikkitit.
  • Najugaqatigisatut qanimut attaveqarfiginaveersaassagitit.
  • Eqqiluisaarnissaq eqqiaanissarlu annertuumik eqqumaffigilluassagitit.

Coronavirusimut tunillatsissimaguit tunillatsissimasumulluunniit qanimut attaveqartuuguit, illoqativillu ungasinniarnissaannik periarfissaqarpianngikkuit, angerlarsimaffiup avataani mattusimanissannut kommunip akiliussinnaavaatit. Assersuutigalugu inigisat mikivallaarpat imaluunniit COVID-19-imik napparsimalluni perululersinnaasumik illoqateqaruit. Corona-hotline sianerfigiuk periarfissatillu paasiniarluarlugit.

  1. Assatit asakulakkit imaluunniit assannut spriti atortaruk

Assaat errortorluartarnerat pequtitigut, assatsigut kiinnakkullu tuniluuttoqarnissaata pinaveersaarnissaannut iliuusissatsialaavoq. Assaat asannerat assannullu spriti assigiimmik sunniuteqarput. Taamaattoq assat ersittumik ippappata, assaat isugutappata, anartarfimmeereernerup kingornatigut, nangiliinerup kingornatigut nerisassanillu passussinnginnermi asannissaq tamatigut innersuussutigineqarpoq.  Tassami assannut spriti aatsaat iluamik sunniuteqarsinnaammat assaat panerpata ersittumillu ipeqanngippata. Eqqaamallugu meeqqat aamma assatsigut eqqiluisaarluarnissamik ikiornissai.

  1. Talinnut quersorit imaluunniit tangajorit

Quersornermi periaatsit pitsaasut kuseriarnertigut tunillaassornermik attuillunilu tunillaassuinermik pinaveersaartitsisarput. Innersuussutigineqartut tassaapput:

  • Talinnut imaluunniit kakkissarfimmut pappiaraasumut quersorit. Kingornatigullu assatit asakkit imaluunniit spritikkit.
  • Assannut quersortuussagaluaruit kingornatigut assatit asakkit imaluunniit sprititerlugit.
  1. Allat timaannik attugaqarneq killeqartiguk – assammiinak, ersakkut aparsinak, eqitaarinak il il.

Attuilluni tunillaaneq inunnit tunillatsissimasunit tunillaassutaanerpaagunarpoq, naak tunillaasoq nappaateqarnermik ersiutaasoqanngikkaluarpalluunniit.   Taamaattumik innersuussutigaarput allanut timikkut attuinissaq pinngitsuussagit – assersuutigalugu assamminneq, ersakkut kunissineq pakkussinerlu – ersiutaasoqanngikkaluaruilluunniit.

5. Eqqiluisaarneq silaannarissartarnerlu eqqumaffigikkit – angerlarsimaffimmi aammalu suliffimmi

Attuilluni tunillatsinnissamik ulorianaataasoq annerpaavoq inuppassuarnit attorneqartartutigut, ass. matut tigummivii, majuartarfiit sinaakkutaat, qulliit ikittarfii, toortakkat, qarasaasiap allanniarluni naqitassartai, issiaviit ikusimmiffii, nerriviit sinaat, pinngussat, atortut erngup kuuffii anartarfiit il.il.
”Attuiffiusartut” tamakku akulikitsumik sukumiisumillu eqqiartakkit eqqiaatinik nalinginnaasunik immaqalu aamma bakterianik toqoraatinik. Silaannarissakulaarnissat eqqaamassavat.

  1. Immissinnut qanillinaveersaarlusi – allallu allanik eqqarsaateqaqqukkit

Inunnut allanut minnerpaamik meterinik marlunnik ungasissuseqartassasutit innersuussutigaarput. Allanut ungasinniarniaraanni timikkullu qanimut attaveqarneq killilersimagaanni kuseriarnikkut tunillaaneq aamma attuinikkut tunillaaneq pinngitsoortinneqarsinnaavoq. Avatangiisini qaninnerni kuserneeqqatigut tuniluunneq quersornikkut, tangajornikkut, nillianikkut, erinarsornikkut il.il. pisinnaavoq.

COVID-19-imik tunillatsissimalluni mattusimanermi innersuussutit:

  • Tunillatsissimasumik qanillisaqarsimanermi COVID-19-imut ersiuteqalersimagaanni imaluunniit PCR atorlugu misissortinnermi tunillatsissimaneq paasineqarpaq angerlarsimalluni mattusimanissaq piumasaqaataavoq. Coronamut Allattoqarfiup Nunatta Nakorsaaneqarfiata ataaniittup attaveqarfigineqarsimasunik ujaasinermik isumaginnittuuvoq.
  • Angerlarsimalluni mattusimanermi anisariaqarnermi, soorlu peqqinnissaqarfimmut attaveqarnermi qanermut assiaqut atorneqassaaq.
  • Inini kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaasuni COVOD-19-imik ersiuteqartut iseqqusaannginnerat pillugu ersarisssumik allagartalersuisoqassaaq.
  • Suliffeqarfiit, ilinniarfiit il.il. inuit COVID-19-imik ersiuteqartut iseqqusaannginnerat pillugu ersarissumik allagartalersuisariaqarput, COVID-19-imillu ersiutilinnut sulisunut, atuartunut, ilinniartunut, pulaartunut il.il. ersarissunik periuseqartoqartariaqarpoq, tassungalu ilanngullugu angerlarsimaffimmi sulisarnerup/atuartarnerup aaqqissuunneqarsinnaaneranut tunngatillugu.

Quersornermi ileqqorissaarneq

Quersornermi periaatsit pitsaasut kuseriarnertigut tunillaassornermik pinaveersaartitsisarput, aammattaaq virusip assanniit pisattanut kikkunnillu tamanit attorneqartartunut pinissaanik pinaveersaartitsisarlutik. Inimi inuit qanimut ataatsimoorfianni tangajoraanni imaluunniit quersoraanni kuseriarnerit virusillit inimut siaruaassinnaapput inunnillu allanik tunillaassuillutik. Virusi pisattanut pisimappat allat attuinerisigut tunillaassuussinnaavoq taamaalillunilu nappaat inuiaqatigiinnut ingerlaqqilluni.

Quersornermut tangajornermullu innersuussutit:

  • Kakkissarfimmut talinnulluunniit tangajorit quersorlutillu, kingornalu assatit errukkit spriterlugilluunniit.
  • Assannut quersornermi tangajornermiluunniit ingerlaannaq assatit errortukkit håndspriterlugilluunniit.

 Assannik eqqiluitsuutitsineq

Pisattaniit, assanniit kiinnamiillu tunillaassuineq assannik eqqiluitsuutitsinikkut pinaveersaarneqarsinnaavoq. Assaat imermik qaqorsaammillu errortornerani ipit amermilu tappiorannartut piiarneqartarput, eqqortumillu errortornermi assaat eqqiluitsunngortarlutik.

Errortorluartarnissaq pillugu video takujuk  (Kalaallisuujuvoq danskisut oqaasertalersugaalluni)

Assannik eqqiluitsuutitsinissamut periutsit:

  • Assatit akulikitsumik errortakkit imaluunniit spritertakkit, akulikissusaa pisunut naleqqussarlugu. Assersuutigalugit:
    • Nerinnginnermi
    • Quersoreeraangavit/Tangajoreeraangavit
    • Angerlarnermi, suliartornermi, atuariartornermi pisiniarnermi il. il.
    • Qanermut assiaqusinnginnermi peerneranilu
  • Eqqortumik imeq qaqorsaallu atorlugit errortorneq, imaappoq 1 minutsip missaa. Perusuersartarfimmeereernermi, nangimik taarseereernermi nerisassiunnginnermilu assaat isugutappata takussaasunilluunniit ipeqarpata sprititernissaannit errortorneqarnissat innersuunnarneruvoq.
  • Assanut spriti sumiiffinni assannut errortuivissaqanngitsuni atussallugu naleqqunneruvoq. Assannut spritip tarngunnerani assaat sivikinnerpaamik sekundini 30-ni isugutatsinneqassapput.
  • Inuit amerlasuut akornanniinnermi sumiiffinniluunniit attugassarpassualinni, soorlu pisortat angallassissutaanni katersuussimasuniluunniit, assannut spriti saviatsilluunniit nassatarikkit.
  • Assatit eqqiluikkaangata aatsaat kiinnat attortassavat kiinnallu attorsimagukku assatit errortorlugilluunniit sprititertassallugit.
  • Eqqortumik assanik eqqiluisaartitsisinnaanngitsut ikiukkit. Assersuutigalugu meeqqat nukangasut eqqortumik errortortariaaseqarnissaannut assaallu aniorneqalernissaasa (eksemeqalernissaasa) pinaveersaartitsinissaannut ikiorneqassapput.
  • Assaat tarngummik isugutatsitsisartumik assingusumilluunniit tanittarnissaat assaat panerpallaalernissaasa aniorneqalinnginnissaasalu (eksemeqalinnginnissaasa) pinaveersaartinnissaannut isumassarsiatsialaasinnaavoq. Tarngut isugutatsitsisartoq orsulik (orsoqassusia 40-70%) tipigissaateqanngitsorlu meeqqanut atorneqarsinnaavoq.

Pisortat ingerlatsivianni, suliffeqarfiini assigisaaniluunniit assanut eqqiluisaartitsinissamut innersuussutit:

  • Sulisut, pulaartut, sullitat, atuartut, ilinniartut allallu assamminnik errorlutik imaluunniit assammut spriti atorlugu eqqiluitsuutitsisinnaanerat ajornaatsuutiguk.
  • Sumiiffinni inuppassuaqarfiusuni attugassarpassuaqarfiusunilu assannut bakteriaajaatit pissarsiariuminartuussapput, ass. pisortat ingerlatsiviutaanni, isaarissani, suliffeqarfinni, niuertarfinni, nerisassanik sassaalliuteqartarfinni, timersortarfinni il.il.
  • Ullup ingerlanerani assannut spritip immernissaa eqqumaffigineqassaaq, assannullu spritimik isaarissamiittoqarnissaa attorneqartartullu, ass. akiliisarfiit, automatit normunik tigusisarfillit, kaffeautomatit, nillataartitsiviit il.il., eqqaanniittoqarnissaa qulakkeerneqassaaq.
  • Inini kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaasuni amerlasuunilluunniit isersimaffigineqarsinnaasuni, ass. suliffeqarfinni, imeq qaqorsaallu atorlugit errortorsinnaanissat ajornaatsuussaaq allarutissianillu ataasiaannarlugu atortartunik allartertoqarsinnaassalluni. Allarutit tamanit atugassat qaqorsaatillu manngertut atornaveersaarneqassapput.

Assannut spritip atorneqarnissaa

Assannut spritip sukumiisumik errortorneq taarsersinnaanngilaa aamma assaat errortoqqaarsimanngikkaanni sunniutikinnerussalluni. Imeq qaqorsaallu atorlugit errortornerup assannit virusimik mingummillu peersittarpaa. Taamaaliornikkut ipeq assanniittoq virusip uumaffigisinnaasaa aamma peerneqartarpoq. Taamaammat assersuutigalugu assanni ipermik ersittumik peqarsimappat tamatigut imeq qaqorsaallu atorneqartassapput.

Taamaakkaluartoq assannut spriti errortoreernerup kingorna tapertaasinnaavoq tassa assannut spriti tunillannartuiaataammat pitsaasumik sunniuteqartartoq. Tamatuma saniatigut imeq qaqorsaallu atorlugit assaat errortornissaannut periarfissaqanngiffimmi, assannut spritip atornissaa pitsaasuusinnaavoq. Aallaavittut isigalugu assannut spriti, assaat errortortarneranninngarnit amermut panersuttunngorsitsinnginnerusarpoq. Assannik errortornermi, illit ammit panersuttunngortinnerusarpat. Paarlattuanik assannut spriti Glycerin-imik akusaq, amermik isugutsertitsisarpoq.

Assannut spriti tassaavoq pingaaruteqartumik sulinermi atortorineqartartoq assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi, angerlarsimasunut ikiorteqarfimmi aamma utoqqaat angerlarsimaffiini, taakkunani tunillaanissamut aarlerinaat sakkortunerukkajuttarpoq sulisullu ullormut amerlasoorpassuariarlutik assatik errortortarpaat.

Tamanit attorneqartartunik eqqiaaneq

Kikkunnit tamanit attorneqarsinnaasut tassaapput amerlasuunik attorneqartartut ass. tigummiviit, sinaakkutit, innaallagialersuiffiit, tuugassat, tastaturit, musit, akiliisarfiit, issiaviit ornavaffii, nerriviit sinaat, pinngussat, atortut, kuuffiit, perusuersartarfiit allarpassuillu qaavi amerlasuunit attorneqartarput.

Attorneqartartut amerlappata tuniluunnerunissamut aarlerinaat malunnaatilimmik annerulissaaq. Taamaattumik kikkunnit tamanit attorneqartartunik eqqiaakulanissaq immikkut ittumik pingaaruteqarpoq.

Imeq qaqorsaallu atorlugit eqqiaanikkut ipeq tappiorannartullu pisattat qaavinit kaanngartinneqarlutillu piiarneqartarput, taamaalillunilu tuniluuttoqarnissaannut aarlerinaat minnerulersinneqartarluni. Amerlanertigut imeq qaqorsaallu atorlugit eqqiaaneq naammattarpoq, nalilersuereernerulli kingornagut mianersornissamik tunngaveqarluni bakteriaajaat ilanngunneqarsinnaavoq.

Pisattat masatserneqarnissaminnut naleqqussagaanngitsut, ass. elektronikkit Tamakkualu saniatigut atortussanittaaq allanik peqarpoq eqqiaatit allat atorlugit eqqiarneqartariaqartunik, ass. qulliit UV-t, gassit dampilluunniit. Taamaattoq pisariaqartuaannarpoq sioqqutsisumik eqqiaasarnissaq, inimi bakteriaajaaffiusussami sukannersunik maleruagassaqarnissaq kiisalu sulisut atortunik passussisinnaanissaminnut immikkut tunuliaqutaqarnissaat.

Eqqiaasarneq pisartunut naleqquttumik akuttussusilerneqartariaqarpoq, taamaaliornikkut qulakkeerneqassammat inini pisunilu pulaarterpassuaqarfiusartumi aamma/imaluunniit attugassarpassualinni. Assersuutigalugu paaqqinnittarfinni, atuarfinni, niuertarfinni nerisassanik sassaalliuteqartarfinni, pisortat angallassissutaanni, timigissartarfinni, inuussutissarsiorfinni minnerusuni il.il.

Ukiup qanoq ilineranut naleqquttumik eqqiaasarneq akuttussusilerneqartariaqarpoq, taamaaliornikkut qulakkeerneqassammat ukiassalernerani ukiamilu akulikinnerusumik eqqiaasoqartarnissaa. Atisanittaaq, coronavirusimik nutaamik mingutsinneqarsinnaasunik, akulikinnerusumik errorsisarnissaq atuuppoq, naak tamakkunatigut tuniluunnerup pinissaa killeqarnerarneqaraluartoq. Tamakkua saniatigut coronavirusip nerisassatigut tuniluuttarneranut takussutissaqanngilaq.

Attorneqarsinnaasunit tuniluuttoqarnissaata pinaveersaartinnissaanut periutsit:

  • Tamanit attorneqarsinnaasut suussusersinissaat nalunaaqutsernissaallu, soorlu matut tigummiviit tuugassallu.
  • Attorneqarsinnaasut pisariaqanngitsut peerneqassapput, soorlu sullissinerup pitsaassusianik nalilersuisarfiit tuugassartallit, pisiassanik immikkoortitsilluni akiliisarfiit eqqaanni allagartaliussat il.il.
  • Akulikitsumik peqqissaartumillu kikkunnit tamanit attorneqartartut eqqiarneqartassapput, ullormut ikinnerpaamik ataasiarlutik pulaartullu akulikinneranni akulikinnerusumik.
  • Inummut ataatsimut nerisassatut naatsorsuilluni sassaallerneq, nammineq atortorisat imaluunniit ataasiaannarluni atortakkat atorneqassapput.
  • Atortussat ikiuutissallu tamanit atorneqartartut sullitap, atuisup assigisaasalu tulliisa atunnginneranni tamatigut eqqiarneqartassapput, imaluunniit nammineq pigisat ataasiaannarlutilluunniit atorneqarsinnaasut atorneqartassapput.
  • Atortut atuisup ataatsip atuereerneratigut eqqiarneqartuarsinnaanngitsut atornaveersaarneqassapput, soorlu oqarasuaatit, tabletit il.il.
  • Eqqaaviit ulikkaavinnginneranni ullut tamaasa imaarneqartassapput.
  • Atisanik errorsinermi errorsinissamut ilitsersuutit atisaniittut malinneqassapput, najugaqatigiilli coronavirusimik nutaamik tunillatsissimasortaqarpata allarutit, oqorutit qalii iluatigullu atisat minnerpaamik 60 gradimi errorsisoqartassaaq. Annoraamerngit kuseriarnernut aniatinneqartunullu qinngamit pisunut attuunnissaminnut ilimanaateqarnerit, soorlu qungasequtit aaqqatillu, akulikinnerusumik errorneqartarnissaat isumaliutigineqassaaq.

Silaannarissaaneq

Illup iluaniikkaangavit silaannarissarfiit silaannarissarnerlu coronavirusip tunillaassuunnissaata aarlerinaataanik annikillisitsisinnaapput. Silaannaap taarsernera silaannarissarfitsigut imaluunniit igalaakkut matukkullu silaannarissarnikkut pisarpoq.

Coronavirusi attuinikkut kuseriarneeqqatigullu virusitalitsigut inummiit inummut tuniluuttarpoq – tamanna tangajornikkut, quersornikkut, oqaloqatiginninnikkut assigisaatigullu pisarpoq. Inuk assersuutigalugu quersorpat tangajorpalluunniit kuseriarneeqqat amerlanersaat nunamut tussapput, minnersaalli kuseriarnimineeqqanik taaneqarsinnaasut, sivisunerusumik silaannarmiiginnartarput tunillaanissamillu aarlerinaateqartitsinerusarlutik.

Naammattumik silaannarissartoqanngippat, kuseriarneeqqat imminnut qaninnerulertarmata silaannakkut tunillaassuinerup annertusinissaa aarlerinaateqarnerulertarpoq Silaannaap taarsernerata kuseriarnimineeqqat silaannarmiittut ikilisittarpai, taamaattumillu silaannarissarfiit noqqoruutsitsinerlu tunillaassuinerup pinaveersaartinnissaanut siunnersuutitut pisariaqarput.

Imatut silaannarissaassaatit:

  • Igalaat matullu inissiami akileriit ammakkit taamaalillutit noqqoruutsitsisinnaassagavit.
  • Ullormut sisamariarlutit tallimariarlutilluunniit minutsit tallimat-qulit noqqoruutsitsisarit.
  • Illup iluani inuit arlaqarussi, akulikinnerusumik silaannarissartarit, soorlu pulaartoqannginnerani pulaartoqareerneranilu.
  • Inimi sivisunerusumik ataatsimuussagussi, tiimimut ataasiarlusi noqqoruutsitsisassaasi.

Silaannarissaaneq pingaaruteqaraluartoq, tunillaassuinerup pinaveersaartinnissaanut siunnersuutinut nalinginnaasunut taarsiissutitut isigineqassanngilaq.

Inini tamanit iserfigineqarsinnaasuni inuit minnerpaamik meterinik marlunnik imminnut ungasissuseqartassasut innersuussutigineqarpoq. Allanut qanillinaveersaarnikkut timikkullu attaveqarnerit killilersornerisigut kuseriarneeqqatigut tunillaassuineq attugaqarnikkullu tunillaassuineq pinaveersaarneqarsinnaapput. Kuseriarneeqqatigut tuniluunneq avatangiisinit qanittunit ilaatigut quersornikkut, tangajornikkut, nillianikkut, erinarsornikkut il.il. pisinnaavoq.

Inuit akornanniinneq katersuunnerillu
Inunnik allanik ilagisaqarneq atugarissaarnissatsinnut tarnikkullu peqqissutsitsinnut pingaaruteqarpoq. Tunillaassuinerulli pinaveersaartinnissaanut inuit ikittuinnaat piffissami sivikinnerusumi ilagisarnissaat inunnillu assigiinngitsunik arlalinnik naapeqateqartannginnissarput pingaaruteqarpoq. Nalunngilarpummi amerlalluta ataatsimooraangatta tunillaassuuttoqarnissaa aarlerinaateqarnerulersartoq. Inuit qanimut attaveqarfigisimasat ikinneruppata, tunillatsissimanissamut tunillaassuisinnaanermullu aarlerinaat annikinnerussasoq tamanna isumaqarpoq. Taamaattumik inunnik qanoq amerlatigisunik peqateqarnissap killilersorniarnissaa taakkulu qanoq peqatiginissaasa eqqarsaatiginissaa pingaaruteqarpoq. Tamanna inuinnartut sulisutullu atuuppoq.

Inooqataanermut tunngasuni persuarsiorfiunngitsuni, qanillinaveersaarnissamut eqqiluisaarnissamullu piumasaqaatinik innersuussutinillu malinninnissamik ajornakusoortitsiffiusinnaasuni tamanna atuuppoq. Amerlasuuttaaq katersuuffiinut, ’tunillaassuinerujussuarnut’ aarlerinaateqarsinnaasunut inuup ataatsip ikittulluunniit piffissami sivikitsumi inunnik amerlasoorpassuarnik tunillaassuiffigisaannut takuneqareersimasunut tamanna aamma atuuppoq. Kikkut tamarmik amerlasuut katersuuffiiniitsillutik Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup tunillaassuinerup pinaveersaartinnissaanut nalinginnaasumik innersuussutaanik malinnittariaqarput. Katerisimaartarnernut, ininut kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaasunut assartuutinullu killilersuigallarnerit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat eqqumaffigiuk.

Ersiuteqanngikkaluarluniluunniit tunillaassuisinnaanermut aarlerinaateqartoqarsinnaavoq. Taamaattumik attaveqarfigisartakkat amerlassusiisa killilernissaat innersuussutigaarput. Misissortinneq tunillanneqarsimannginnermik inerneqarpat, siornatigut tunillatsissimagaanni imaluunniit akiuussuserneqarsimagaanni aamma tamanna atuuppoq.

Qanillinaveersaarnissamut timikkullu attugaqarnaveersaarnissamut periutsit

  • Init kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaasut, atortorissaarutit, niuertarfiit, nerisassanik sassaalliuteqartarfiit, suliffeqarfiit il.il. sulisunik, pulaartunik sullitanillu angallattoqarfiusartut 2 meterinik ungasitsiginissamut qanoq ilisukkulluunniit periarfissaqartoqarnissaanik qulakkeerinnissapput. Ilaatigut isaarissani, akiliisarfinni, kiffartuussinermut atortorissaarutit eqqaanni, inini kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaasuni perusuersartarfinnilu tamanna aamma atuuppoq. Tamanna allagartatigut erseqqissutigut, inip immikkoortulersorneratigut, nerriviit inississornerisigut, nerriviit sinaanni uneqqusissutinik nalunaaqutsersuinikkut, natermi nalunaaqutsersuinikkut assigisaatigullu qanoq iliornissamut aqussissutaasinnaasutigut allanut qanillinaveersaarnissamut iluaqutaasinnaasutigut pisinnaavoq. Niuertarfinnut isaarissani inuit qanoq amerlatigisut isersimasinnaanerannik erseqqissumik allagartalersuisoqarsinnaavoq.
  • Paaqqinnittarfinni, atuarfinni allanilu attaveqartarnerit meeqqat eqimattanut/ininut ikinnerusunik aalajangersimasunillu inuttaqartunut agguarnerisigut aalajangersimasumillu sulisoqartinnerisigut ilaatigut ikilisinneqarsinnaapput. Aamma klassit anitsiartarfiisa agguarnerisigut, soorlu anitsiarfissat nikisinnerisigut attaveqartarnerit ikilisinneqarsinnaapput. Atuartitsivinni sumiiffinniluunniit allani qanimut attaveqartoqannginnissaa killilersimaniarlugu nerriviit kinguleriiaartunngortinneqarsinnaapput imaluunniit nerriviit akimut imminut isigiffiusinnaasut ungasillinerisigut imminut isigisinnaaneq killilersorneqarsinnaavoq.
  • Suliffeqarfinni sulisut ataatsimiinnissaat nikisinneqarsinnaapput, aamma isersimaartarfiit ataatsimiittarfiillu soorlu issiaviit ikilisinnerisigut allanut qanillinaveersaarnissamut innersuussut malinneqarsinnaalersillugu aaqqissuunneqarsinnaapput.
  • Tamanut angallassissutini ilaasut allanut qanillinaveersaarnissaannut ikiorneqassapput attaveqarfiusinnaasullu ikilisinneqassallutik, ass. ilaasut ninniortinnissaasa killilernerisigut, nikorfallutik ilaasussat issiavissanut billetsilersuinikkut killilernerisigut, akunnerminni angalaarnissaannut periarfissap annikillisinneratigut il.il.
  • Kiffartuussivinni, peqqinnissaqarfinni allanilu utaqqisut siuleriiaarnissaat utaqqisarfiillu inunnik ulikkaarnissaasa killilernissaannut piffissamik inniminniinerit atorneqarsinnaapput.