COVID-19 pillugu ilisimasat – 1

Coronavirus virusit qanigisariit ilagaat, annikitsumik nuffasertitsisinnaasoq aammali anersaartuutinik sakkortuumik aseruuttoortitsisinnaasoq. 2019-imi decembarimit coronavirusit ilaat nutaaq, siornatigut inunnit nappaatigineqarsimanngitsoq, Kinami tunillaassuutilerpoq. Nappaat coronavirus WHO-mit COVID-19-imik (Corona Virus Disease 2019) taaguuserneqarpoq.

Covid-19-imut ersiutit nalinginnaasut nuffasernermit influenzamillu nalunngisatsinnut assingupput. Ersiutaasut sakkukitsumik aallartittarnerat nalinginnaavoq.

 

Ersiutit nalinginnaasut

Ersiutit nalinginnaasut tassaapput

  • Kissarneqarneq
  • Panertumik quersorneq
  • Anersaartornermi ajornartorsiorneq
  • Qasoqqaneq
  • Mamassutsinik tipinillu malugisaarunneq
  • Nukikkut anniarneq
  • Toqqusaarlunneq


Ilaasa ersiutaasut allat misigisarpaat, soorlu ass. meriannguneq meriarnerlu.

Ersiutaasut inummiit inummut allanngorarsinnaapput ersiutaasullu, ass. kissarneqarneq kissarneqannginnerluunniit COVID-19-innginnermut uppernarsaataasinnaanngillat.

Ersiutinik takussutissiaq

Ataani tabel 1-imi ersiutaasut nalinginnaanerpaat nalinginnaannginnerit ilanngullugit takuneqarsinnaapput. Ersiutaasut tamarmik nalunaarsuuteqartarput inunni qanoq akulikitsigisumik coronavirusimik takuneqarsinnaanerinik:

Ersiutaasut nalinginnaanerpaat  Qanoq akulikitsigisumik takussaappat?  Paasissutissat allat
Kissarneqarneq 77% Meeqqat kissarneqanngitsoorsinnaapput, imaluunniit sakkukitsuinnermik kissarneqarlutik
Panertumik quersorneq 68% Meeqqani nalinginnaavallaanngilaq, naalungiarsunnili nalinginnaaqaluni. Inersimasuni quersorneq ersiutit siulliit takkunneriit sapaatit akunnerini arlalinni sivisussuseqartarpoq.
Anertikkarneq 38% Ersiutaasut siulliit takkunneriniit nalinginnaasumik ullut 5-8 qaangiukkaangata anertikkarneq aallartittarpoq.
Ersiutit nalinginnaannginnerusut Qanoq akulikitsigisumik takussaappat? Paasissutissat allat
Mamassutsinik tipinillu malugisaarunneq 41% Amerlanerpaat sapaatip akunneri sisamat ingerlaneranni malugisaqaqqilertarput
Qasoqqaneq 30% Qasoqqaneq qasoqqarujussuarnerlu inuit ilaanni malunnartaqaaq sivisusinnaallunilu
Sakissakkut naqinneqartutut misigineq 23%  
Aqajaqqumi inalukkani ersiutaasut 20% Pingaartumik tassaapput nererusussuseqannginneq, meriannguneq meriarnerlu
Nukitsigut annerisaqarneq (saannerineq) 17%  
Naggusserineq 11%  
Quersornermi qiseq 18%  
Toqqusaarlunneq 16%  
Niaqorlunneq 16%  
Uissannguneq 11%  
Sianiutitigut ersiutaasut 11%  
Isitigut ersiutaasut 11%

Isitigut ersiutaasut akulikitsumik sakkukitsuusarput ullunilu 4-14-ini atasarlutik, allanik ilakutaqalernatik

 

Malunniunnissaanut piffissap sivisussusaa

Malunniunnissaanut piffissaq tassaavoq tunillatsinnermiit ilaatigut ersiuteqalernissamut piffissaq. Nalinginnaasumik ullunik 5-6-inik sivisussuseqartarpoq. Ilaatigulli ulloq ataatsimiit ullut 14-inut nikerarsinnaasarpoq.

Tuniluuffiusut
Coronavirus ilaatigut nuffasernertut nuallunnertullu tuniluuttarpoq virusip tunillatsissimasup anersaartuutaaniit inuup allap isaanut, sorluinut imaluunniit qarnganut ima:

Kuseriarnikkut tunillaanneq

Inuk tunillatsissimasoq soorlu quersornikkut, tangajornikkut imaluunniit suaartarnikkut kuseriarnerit virusimik akullit siaruartersinnaavai. Quersornermit tangajornermilluunniit kuseriarnerit silaannakkut 1-2 meterimut ungasitsigisumut siammartarput. Kusernerit inummit allamit najuussorneqarsinnaapput qinngakkut isikkut qanikkulluunniit taamalu tunillatsilluni. Kuseriarnerit amerlanerpaat 1-2 meterit iluini nunamut nakkarnissaat ilimagineqarpoq, ataatsimullu isigalugu kuseriarnikkut tuniluunnermik ulorianartorsiut imminnut ungasinniarnikkut pinaveersaartinneqarsinnaavoq.

Virusip silaannarmiiginnarluni tuniluussinnaanera ilimagineqanngilaq. Taamaattumik tuniluunneq “silaannakkoorneq” ajorpoq.

Silaannaap uninngaannarnerata kuseriarnikkut tunillaanneq annertusisippaa, kuseriarnerit amerlanerulernerisut imminnullu qaninnerulernerisigut kuseriarnerillu silaannarmiinnerisa sivitsornerisigut.  Taamaattumik ataatsimut isigalugu illup iluaniinneq tunillatsinnissamut annertunerusumik uloriarnartorsiorfiuvoq, assersuutigalugu inini mikisuni inuit amerlappata silaannarissarneqanngitsumilu sivisuumik isersimagaanni.

Attuinikkut tunillaanneq

Attuinikkut tunillaanneq toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu attuinikkut pisinnaavoq.

Toqqaannartumik attuineq:
Toqqaannartumik attuinikkut inuup tunillatsissimasup nammineq nuani imaluunniit kakkini assamminut tutsissinnaavaa, taamalu assersuutigalugu assammiinikkut inummut allamut ingerlateqqissinnaallugu. Taava inuup tulliuttup tunillaaneq nammineq ameraasaminut masattunut isiminiittunut, sorlumminiittunut imaluunniit qanerminiittunut nuussinnaavaa. Taamaattumik akulikitsumik sukumiisumik errortoqartassaaq assannillu kiinaq attornaveersaarneqassalluni.

Toqqaannanngitsumik attuineq
Toqqaannanngitsumik attuinermi inuk tunillatsissimasoq quersornermigut, tangajornermigut imaluunniit suaarnermigut imaluunniit assannik minguttunik attuinermigut qaani virusimik nuussisinnaavoq, soorlu matut tigummiviini, majuartarfiit ungaluusaanni il.il. Taava inuup tulliata taakkuninnga attuisup tunillaanneq nammineq ameraasaminut masattunut isiminiittunut, sorlumminiittunut qanerminiittunullu ingerlatissavaa.


Erseqqissumik ilisimaneqanngilaq COVID-19-imik tunillatsissimasunit qanoq amerlatigisut tuniluuffikkut sorlikkut tunillanneqarsimanersut.

 

Nammineerluni ersiuteqanngikkaluarluni tunillaaneq

Nammineq ersiuteqanngikkaluarlutit napparsimanngikkaluarlutilluunniit allanik tunillaasinnaavutit.

Inuit tunillaassuinerpaat tassaapput napparsimasut, quersortorujussuit tangajoqattaartorujussuillu. Virus qanoq annertutigisoq kaanngartinneqartarnersoq aamma ersiutit qanoq sakkortutiginersut kiisalu qanoq napparsimatigineq apeqqutaatillugit tuniluuttoqartarpoq. Anersaartuutit aqqutaanni tangajornerni quersornernilu viruseqarujussuaraanni taava allat tunillanneqarnissaat qanittuararsuussaaq. Taamaammat COVID-19-imik ersiuteqaruit tunillatsissimaguilluunniit angerlarsimaffinni mattusimassaatit.

Inuit ersiuteqanngikkaluarlutik namminerlumi sianiginagu allaniillu sianigineqanngitsumik tunillaassuisinnaapput.  Taamaattorli tunillatsissimasutut ersiuteqanngitsumit tunillatsissagaluaruit qanilligukku aatsaat tunillatsissinnaavutit. Inuit napparsimasutut misigisimanngikkaluarlutik allanik tunillaasarnerat COVID-19 nunarsuarmi tamarmi taama sukkatigisumik tuniluussinnaaneranut patsisaaqataavoq. Inuk tunillatsissimasoq peqqippasissorli (“napparsimanngikkaluarluni tunillaassuisinnaasumik” taaneqartartoq) aamma inuppassuarnik attaveqartartoq – inuppassuarnik tunillaapallassinnaavoq. Taamaattumik inunnik allanik timikkut attaveqartarnissap killilersimaarnissaa oqartussaasut siunnersuutigaat, aamma naak peqqikkaluarpataluunniit. Immitsinnut qanillinaveersaartariaqarpugut – aamma qitserarnaveersaartariaqarpugut, assamminnaveersaarluta eqitaarinaveersaarlutalu il.il..

Pisattat qaavi aqqutigalugit tuniluunneq

Qanillinikkut virusimik tunillatsittoqarsinnaavoq, pigisaniilli virusilinnit attuinerinnakkut tunillatsittoqarsinnaannginnera eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq. Virus tuniluutissaguni qanermi, sorlunni isinilu ameraasatigut attuisoqaqqaartariaqarpoq. Taamaattumik pigisanik attuinissaq ersissutigisariaqanngilaq, taamaattorli errortortarnissaq eqqaamassavarput. Sukumiisumik angerlaraangavillu errortukulanissat siunnersuutigaarput.  Tamatuma saniatigut silamiinninni assavit eqqiluitsuutinnissaat ajornakusoortillugu kiinnavit attortannginnissaa pingaartuuvoq.

Tuniluunnerit assigiinngitsut

Suli ersiuteqalerani tunillaaneq

Ulloq ersiuteqalerfimmi virusi timimit anisinneqartoq annertunerujussuusarnera ilimanaateqarluinnarpoq. Taamaattorli aamma virusip anillannissaa ullualuit sioqqullugu tunillaasoqarsinnaavoq, taaneqartarlunilu ’præsymptomatisk smitte’ (suli ersiuteqalerani tunillaaneq).

Ersiuteqarani tunillaaneq

Inuit ilaat aamma virusimik anitaqarsinnaapput taamalu allat tunillallugit, naak namminneq ersiutaasunik peqanngikkaluarlutik, taanna taaneqartarpoq ’asymptomatisk smitte’ (ersiutaasunik peqarnani tunillaaneq).

Ersiuteqarluni tunillaaneq

Inuit akornanni tunillaanissamut ernumanaataa annerpaajuvoq, tunillatsissimasoq ersiutaasunik erseqqissunik peqarpat, taava imaappoq ersiutaasunik peqarluni tunillaaneq. Inuiaqatigiinni tunillaassornermut nalinginnaasumut naleqqiullugu inummit annikitsuinnarmik ersiuteqartumit imaluunniit ersiutaasunik peqanngitsumit, tassa imaappoq ersiutaasut takkutinnginnerini tunillaaneq aamma ersiutaasunik peqarnani tunillaaneq, tunillatsinneq annertusinnaalluarpoq.

Tuniluunnerujussuaq

Massakkut pisut tunillaanissamut annertuumik pinaveersaartitsiviusumi taamalu tunillaassornermik nakkutilliiviusumi, sumiiffinni aalajangersimasuni imaluunniit nunami tamarmi pisut nalaatsortut ataasiakkaat tassanngaannaq tuniluunnermik pilersitsisinnaapput.  Tassunga atatillugu pisoq “tuniluunnerujussuaq” immikkut ukkatarineqarpoq, tassani inuk tunillatsissimasoq inuilluunniit tunillatsissimasut inuppassuarnik ataatsikkut tunillaanerat pineqartarpoq.

Tuniluunnerujussuaq assigiinngitsunik tunngaveqarsinnaavoq, tassunga ilaallutik inuit qanoq amerlatiginerat, qanoq imminnut ungasitsiginerat/qanitsiginerat, qanoq sivisutiginera, qanoq pissusilersorneq, kuseriarneeqqatigut ernumanartorsiortitsisinnaasut soorlu erinarsorneq, tunillatsissimasup virusimik nappaataa il.il.
.

Tuniluunnerujussuaq’ nassuiaataasinnaavoq tunillatsissimasut ikittuinnaat inuiaqatigiinni tunillaassuunnermik annertuumik siaruarterisuunerannut.  Nualluut aqunneqarsinnaatillugu tuniluunnerujussuaq pitsaaliorneqarsinnaavoq.

Corunavirusimut misissueriaatsit assigiinngitsuupput. Misissortinnerup inernera piffissami pineqartumut kisimi atuuttarpoq, taamaattumik inernera suugaluarpalluunniit tuniluunnerup siammatsaaliornerani innersuussutinik malinnittuarnissat pingaarutilerujussuuvoq.

Misileeriaatsinik assigiinngitsunik allaaserinninneq

 

  PCR-imik misilitsissut   Antigentestimik misiliineq Akiuussutissanik misiliineq
Siunertaq PCR-imik misilitsissutip takutippaa coronavirusip nutaap RNA-va, virusillu sananeqaataa minneq ataaseq nuammi takutissinnaallugu.   Antigenimik misiliinermi immunkemiskiusumi virusip proteinitaa takutippaa. Akiuussutissanik misiligut coronavirusimut akiuussutissanik takutitsisinnaavoq..
Malussarissusaa Misiliineq malussarissuuvoq qularnaatsutullu nalilerneqarluni.   Misiliineq PCR-imit malussajannginneruvoq, tunillatsissimanerlu qularnaatsumik takutissinnaanagu. Suli ilisimaneqanngilaq aseruuttoornerup kingorna qanoq sivisutigisumik akiuussutissanik uuttuisoqarsinnaanersoq.
Suliarineqarnera Misiliineq toqqusaamit imaluunniit sorlummit tigusinikkut ingerlanneqartarpoq.   Misiliineq sorlummi tigusinikkut ingerlanneqartarpoq. Misiliineq aaviinikkut ingerlanneqartarpoq.
Atorneqarnera Misiliineq taanna Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi atorneqarpoq.   Misiliineq taanna PCR-imik misiliinermut tapertaasutut atorneqartarpoq peqqissaavinni PCR-imik misiliinermik misissuiffissaqanngitsuni.

Misiliineq taanna Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi atorneqarneq ajorpoq, immikkut ittumik misissugassat eqqaassanngikkaanni.

  1. PCR-imik misilitsissut


PCR misissueriaasiuvoq malussarissorujussuaq, coronavirusip RNA-vanik takutitsisoq. Misissuineq ingerlanneqartarpoq toqqusaamit imaluunniit sorlummit tigusinikkut, taannalu misissuineq qularnaannerpaamik paasisaqarfiusarpoq.

PCR-imik misissuineq tamatigut atorneqartariaqarpoq imaappat:

  • COVID-19-imut ersiutaasunik peqaruit
  • Qanittumik attaveqarfiuguit
  • Kalaallit Nunaannut tikinnermiit ullut tallimassaanni


SSI-p nittartagaani PCR-imik misiliineq pillugu sukumiinerusumik atuarsinnaavutit.

Misissuinerup inernera misissuiffiusup nalaanuinnaq takussutissaavoq, taamaattumillu pingaartuuvoq tunillatsinnissamut pinaveersaartitsinermut innersuussutit malissagitit, misissuinermi akissutip tunillatsissimanngitsutit takutikkaluarpaguluunniit.

 

  1. Misissortipallanneq

 

Sukkasuumik misiliinerup (aamma taaneqartartup ilaatigut antigentest, kviktest imaluunniit lyntest) virusproteinit nalunaartarpai kemiskiusumik misiliinikkut sorlukkullu tigusinikkut misiliguteqartarluni. Sukkasuumik misiliineq PCR-imik misiliinertut malussaritsiginngilaq taamaattumillu taassumatut qularnaatsigisumik angusaqarsinnaanani. Akerlianilli minutsit 15-it ingerlaneranni inernera takuneqarsinnaavoq taamaattumillu tunillaassornerit sukkanerusumik unitsinnissaannut periarfissiilluni.  Sukkasuumik misilitsinneq atorneqartariaqanngilaq ersiutaasunik peqaruit imaluunniit tunillatsissimasumut qanimut attaveqaruit. Pisuni aalajangersimasuni soorlu sukkasuumik akissutisinissamik pingaarutilimmi, assersuutigalugu sukkasuumik tunillaasumik paasiniaanermi, sukkasuumik misissortittoqarsinnaavoq PCR-imik misissuineq ilutigalugu.

Misissortikkasuarneq PCR-imik misissortinnertulli misissortinnerup nalaaniinnaq takussutissaasinnaasunik takussutissiisarpoq. Taamaattumillu pingaartuuvoq tunillatsinnissamut pinaveersaartitsinermut innersuussutit malissagitit, misissortinnermi akissut tunillatsissimannginnermik ersersitsigaluarpalluunniit.

 

 

  1. Akiuussutissamik misissuineq

 

Nalunngilarput virusit amerlanerpaat anersaartuutini qutsinnerusuni aseruuttoortitsisartut – ass. nuallunneq coronavirusillu allat – piffissap ilaani tunillatsinnissamut illersuutissaqalersitsisartut.  Virusimit aattortissinnaanngikkaanni tunillatseqqittoqarsinnaanngilaq. Massakkorpiaq ilisimasat ilimanarsitippaat inuit amerlanerpaat ajorunnaarnermik kingornatigut COVID-19-imut tunillatsissinnaannginnermik peqalersartut.  Misileeriaatsit ineriartortinneqarsimapput aammi coronavirusimut akiuussutissanik peqalersimanermut takutitsisinnaasunik. Akiuussutissat tassaapput timip nammineq virusimut illersorniarluni pilersittagai. Ajoraluartumilli ilisimanngilarput akiuussutissat tunillaassuinermut nutaamut illersuutaanersut, imaluunniit ajorunnaareernerup kingornagut qanoq sivisutigisumik tunillanneqarsinnaannginneq atuunnersoq.  Taamaattumik akiuussutissamik misiliinerup tunillanneqaqqissinnaaneq takutissinnaanngilaa.

Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik taamaallaat misissuinerni immikkorluinnaq ittuni akiuussutissanik misissuisarpoq.

Virusit allanngortarnerat nalinginnaasuuvoq, virusillu siaruaanneri ilutigalugit allanngortoqartarpoq. Allannguutit amerlanerit virusit sunniutaannik allannguineq ajorput taamaammallu pingaaruteqarneq ajorlutik.  Suussutsit taakkua ilaat allannguutitaqartarput virusip uumassuseqassusiinut allannguisartunik, assersuutigalugu virusi tuniluunnerulerluni napparsimatitsinerullunilu siusinnerusukkut akiuussutissanit coronamilluunniit tunillatsinnernit antistoffinik pilersitsinaveersaartitsisarluni.

Allannguutit ilaat ilisimatuunit immikkut malinnaavigineqarput. Allannguutit immikkut ittut ataani allassimasut oqartussaasunit immikkut nakkutigineqarput:

  • tuniluutianerusut
  • ilungersunarnerusumik napparsimalersitsisartut
  • uumasunit inunnut paarlattuanillu siaruaattartut
  • akiuussutissamik sunniutikinnerulersitsisartut

Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik (UNIO) Namminersorlutik Oqartussat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfianni inissisimavoq.  UNIO-p inatsisitigut suliarisartagai Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkip ataani inissisimapput. Danmarkimi uumasutigut pissutsit pillugit paasissutissat fødevarestyrelsemit katersorneqarlutillu itinerusumik nassuiarneqarput:  Fødevarestyrelsen.dk (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput).

Matumani Covid-19, nerisassat uumasullu pillugit atuarsinnaavatit.  Paasissutissat tamarmik danskit oqartussaasa nittartagaannit pissarsiaapput, matuma ataani linkit atorlugit imaluunniit qulaani linkit tamatigoornerusut atorlugit paasissutissat nassaarineqarsinnaapput.

Innuttaasunut (nerisassat, pisiniartarneq iganerlu)


Nerisassat nerisassallu puui aqqutigalugit COVID-19-imik tunillatsitsisimasoqarneranik nalunaartoqarnikuunngilaq. Nalinginnaasumik igaffimmi eqqiluisaartuarnissaq innersuussutigineqarpoq, tamatumani naatitat errortorneqartarnissaat assatillu akulikitsumik errortortarnissaat innersuussutigineqarluni.  Assersuutigalugu igannginninni nerinnginninnilu assatit errortornissaat isumassatsialaavoq.

Paasissutissanik sukumiinerusunik piniaruit:

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/Corona-og-foedevarer-for-borgere.aspx (Igalaami nutaami ammartarpoq)

Sullissiveqarfiit aamma paaqqinnittarfinni igaffiit, atuarfiit, neriniartarfiit il.il.


Nerisassat nerisassallu puui aqqutigalugit COVID-19-imik tunillatsitsisimasoqarneranik nalunaartoqarnikuunngilaq.

Pisiniarfiup/suliffeqarfiup eqqiluisaarnissamut innersuussutaasa pisiniartunit malinneqarnissaat illersuutissallu atoqquneqartut atorneqarnissaat inassutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut inunnut allanut qanillinaveersaarnissaq Nakorsaaneqarfimmiillu siunnersuinerup malinnissaa pisiniartup pisussaaffigaa.

Nerisassat pisiniartunit passunneqartartut, assersuutigalugit mamakujuit nammineq uuttortagassat, skaavit iffiallit kaageqartullu aammalu salaatit/nerisassat tamanit tigooraaffigineqarsinnaasut (buffet), nakkutigineqarluarnissaat innersuussutigineqarpoq. Taakku akulikitsumik eqqiarneqartassapput, pisiniartullu aaqqatinik, alussaatinik pussugutinilluunniit atuisarnissaat qulakkeerneqassaaq. Tassanilu inuit katersukulasarnerat suliffeqarfimmiit eqqumaffigineqassaaq.

Nerisassanik suliaqaraangavit nalinginnaasumik eqqiluisaaqqissaartassaatit. Piffissami immikkuullarissumi, tassa coronap nalaani, sulisut nerisassanik nerisariaannarnik passussisartut, assersuutigalugu sushi, salaatit, pølsit assigisaallu, aaqqateqartarnissaat UNIO-p innersuussutigaa.

Paasissutissanik sukumiinerusunik piniaruit:

Coronavirus og fødevarer – caféer, restauranter og take away (foedevarestyrelsen.dk)


Coronavirus og fødevarer – detail, supermarkeder og produktionsvirksomheder (foedevarestyrelsen.dk)

Coronavirus og fødevarer – køkkener i institutioner og skoler (foedevarestyrelsen.dk)

Misissuinermit paasisaqartoqarnikuuvoq qimmit, qitsuit, fritter-it, kaniinat aamma hamsterit coronavirusimik (COVID-19) tunillanneqarsinnaasut.. Danmarkimi qimmini, qitsunni aamma mink-ini COVID-19-imik tunillatsittoqarsimaneranik paasisaqartoqarnikuuvoq, soorluttaaq Nederlandeni mink-it COVID-19-mik tunillatsissimaneranik nassaartoqarnikuusoq. Nunarsuarmi, ilaatigut Danmarkimi, uumasuutit akornanni (qimmiit aamma qitsuit) coronavirusimik (COVID-19) tunillatsissimaneranik nalunaartoqarsimavoq, isumaqartoqarporlu inunniit COVID-19-imik tunillatsissimasut. Virusimilli tunillaassuineq annerusumik tunillatsissimasoq quersoraangat tangajoraangalluunniit pisarpoq. Maannamullu takussutissaqanngilaq uumasut aqqutigalugit coronavirusimik tunillaassuineq siammarsimaneranik.

Taamaattumik innersuussutigineqarpoq uumasuutiminnik attaveqarnermi eqqiluisaarnissamut siunnersuutit aamma malinneqarnissaat.   Assersuutigalugu nammineq nerisat uumasumut tunniunnissai imaluunniit kiinnakkut aluttortinneq pinngitsoortinneqarnissaa.   Taamatuuttaaq uumasuutit attoreeraangakku assatit errortortariaqarpatit.

COVID-19-mik tunillatsissimasutut paasineqaruit, uumasunut qaninnaveersaarnissaat sakkortuumik inassutigineqarpoq. Periarfissaappat, napparsimaninni inoqutip allap uumasuutit paaritissavat.

Paasissutissanik sukumiinerusunik piniaruit

Inuit COVID-19-imik tunillatsissimasut amerlanerpaat katsorsarneqaratik peqqissisinnaasarput, piffissallu sivisusinnaagaluartup qaangiunneratigut ulluinnaat atoqqilersarlugit. Ilaasali ersiutit piffissami sivisunerusumi misigisarpaat, allallu kingunerluuteqartitsisarput.

 COVID-19-ip ersiutai sivisuumik atuuttut/kingunerluutit suuppat?

Qanoq ilisukkut kingunerluuteqartoqartarneranut pisortatigoortumik nassuiaasoqarsimanngilaq.  Taamaattumik qanoq ilisukkut COVID-19-imut kingunerluutaaneqarnerartunik kingunerluuteqartoqarnera sivisuumillu atuuttunik ersiuteqartoqarnera pillugu oqartoqarsinnaanersoq immikkoortikkuminaassinnaavoq.

Sivisuumik atuuttunik ersiuteqarluni napparsimaneq kingunerluuteqarluniluunniit napparsimaneq eqqartorneqaraluarpalluunniit peqqinnissaqarfimmit iliuuseqartoqarnissaanik tamatigut pisariaqartitsisoqarneq ajorpoq. Ersiutit qanoq pisariutiginerat sakkortutigineralluunniit nalilersuisoqartassaaq.

COVID-19-ip ersiutai sivisuumik atuuttut/kingunerluutai atuukkajunnerusut suuppat?

COVID-19 ersiutinik assigiinngitsunik arlalinnik sivisuumik atorneqartartunik nassataqarsinnaavoq, taakkulu sakkortussusiat inummiit inummut allanngorartuuvoq, inuullu piginnaasaanut assigiinngitsumik sunniuteqartartunik kinguneqarsinnaavoq. Ersiutit sivisuumik atuuttartut (ersiutit saqqummeqqaarnerannit sap. ak. sisamat sinnerlugit atuuttartut) assigiinngitsut nalunaarutigineqarsimapput. Atorneqarajunnerusullu tassaapput:

  • Anernikilliorneq quersornerlu
  • Sakisserinerit, sakissakkut naqisimaneqartutut misigineq uummammillu kasuttoorneq
  • Qasoqqaneq kissarneqarnerlu
  • Paasinnissinnaanikkut eqqarsarsinnaanikkullu ajornartorsiuteqarneq, soorlu aallussilluarsinnaannginneq, eqqaamannissinnaanermik ajornartorsiorneq, niaqorlunneq, sinnarliorneq, maluginiutikillineq maluginiutilluunniit allanngornerat, uissannguneq, paatsiveeruteqqaneq (annerusumik utoqqaanerusuni takussaasoq).
  • Naarlunneq, meriannguneq, timminneq, neriumajunnaarneq/nererusussusikillineq (utoqqarni)
  • Naggussakkut nukikkullu anniarneq (saannerineq)
  • Isummakkut nanertisimanermut annilaanganermullu ersiutit
  • Mamassusersiuutaarunneq naamasaarunnerlu, siutini siorsuttoorneq, siuserineq, toqqusaarlunneq, uissannguneq
  • Ammimi anillattoorneq


Maluginiarneqassaaq ersiutit nalunaarutigineqarsimasut amerlanerpaat pillugit ilisimasat annikimmata.

Kikkut COVID-19-ip ersiutaanik sivisuumik atuuttunik/kingunerluutinik atuisarpat?


Naatsorsuutigineqarpoq inuit COVID-19-imik napparsimasimasut 10 %-iisa missaanniittut ersiutinik sivisuumik atuuttunik (ersiutit saqqummeqqaarnerannit sap. ak. sisamat sinnerlugit atuuttartunik) atuisartut. Taakkunannga qanoq amerlatigisut sap. ak. 12-it qaangiukkaangata ersiutinik misigisaqartarnersut, taamaalillutillu kingunerlutsitsivittartut, ilisimaneqanngilaq.

Ukioqatigiiaani tamani COVID-19-imut atatillugu sivisuumik atuuttartunik ersiuteqarneq/kingunerlutsitsineq takussaavoq. Aamma inunni sakkukinnerusumik sakkortunerusumillu napparsimmavimmi peruluttulluunniit inaanni uninngasariaqarsimasuni tamakku takussaapput.

 

COVID-19-ip ersiutai sivisuumik atuuttut/kingunerluutit qanoq ilisimasaqarfigitigivavut?


COVID-19 nappaataammat suli nutaajusoq ersiutinut sivisuumik atuuttartunut kingunerluutinullu ilisimasat suli killeqarput. Inuit COVID-19-imut atatillugu kinguneqartitsisarnerannut pissutaasut assigiinngitsuusinnaapput. Pissutaasut ilaat ilisimaneqarput, soorlu anersaartuummik atuisimaneq, pissutaasullu allat suli ilisimaneqaratik. Ersiutilli sivisuumik atuuttartut kingunerluutilluunniit nutaarsiassaanngillat coronavirusinut pioreersunut, soorlu SARS-imut MERS-imullu, atatillugu allaatigineqartareermata.

 

COVID-19-ip ersiutaannut sivisuumik atuuttunut/kingunerluutinut katsorsartissinnaavunga?


Ersiutit sivisuumik atuuttartut kingunerluutilluunniit inunni assigiinngitsunik sivisussuseqartarmata katsorsarneqarnissamut iliuuseqarfigineqarnissaannullu pisariaqartitsinerit assigiinngillat. Amerlanerit nammineq iliuuseqarnikkut qaangerneqarsinnaasarput, naak inuit ilaanni qaangiunniarnerat sivisunerusinnaasaraluartoq.

Sivisuumik atuuttunik ersiuteqarluni napparsimaneq kingunerluuteqarluniluunniit napparsimaneq eqqartorneqaraluarpalluunniit peqqinnissaqarfimmit iliuuseqartoqarnissaanik tamatigut pisariaqartitsisoqarneq ajorpoq Ersiutit sakkukinnerusut aamma qaammatini arlalinni atuuttut piffissallu ingerlanerani sakkukilliartuaartut naggataagullu peeruttut eqqaaneqarsinnaapput. Paarlattuanilli sapaatit-akunneri 12-it iluanni peqqinnissaqarfimmit iliuuseqartoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarsinnaavoq. Peqqinnissaqarfiup iliuuseqarnissaanut ersiutit qanoq pisariutiginerat sakkortutigineralluunniit aamma inuup piginnaasaanut qanoq sunniuteqarnera nalilersuutigineqartarput.

 

COVID-19-ip kingunerluutai ataavartumik nappaataalersinnaappat?


Suli siusippallaarpoq kingunerluutit qanoq sivisutigisarnerat oqaatigissallugu, kisianni nalilerneqarpoq amerlanertigut sakkukilliartortartut, naak inuit ilaanni piffissami sivisunerusumi atuuttaraluartut.  Taamaattumik tamakku qaanginngitsuuinneqartarnerannut takussutissaqanngilaq. Taamaalillutik ersiutit sivisuumik atuuttartut kingunerluutillu sap. ak. 12-init sivisunerusumik atorneqartut ataavartumik nappaataalersanngillat.

 

Isumaqaruma COVID-19-ip ersiutaanik sivisuumik atuillunga/kingunerluuteqartitsillunga sumut saaffiginnissinnaavunga?


COVID-19-imik napparsimasimaninnut atatillugu piffissami sivisunerusumi ersiutinik misigisaqarsimaguit ernumaguillu najukkanni peqqinnissaqarfik attavigisinnaavat sukumiinerusumik misissortinnissaq pillugu.
 Najukkami peqqinnissaqarfiup sakkukinnerusunik kingunerluuteqartitsisut – siornatigut uninngasimasut uninngasimanngitsullu – katsorsaasersinnaavai.
 Naatsorsuutiginngisamik aamma/imaluunniit pisariusumik sivisuumillu kingunerluuteqarnermi Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut nassuiaammik allamik pissarsiumasoqarsinnaavoq.

Aarlerinartorsiortut immikkullu eqqugaasinnaasut peqqinnissaqarfiit matuma ataani ilitsersuummik siunnersuutinik pitsaasunik immikkullu malittarisassanik imalimmik suliaqarput.

 

Inuit COVID-19-imik napparsimallutik perululersinnaanerusut

COVID-19-imik napparsimallutit perululernissannut aarlerinaateqarnersutit ataasiakkaanik nalilersuinerujuaannassaaq nalilersuinermilu pissutsit ilinnut tunngasut tamaasa ilanngunneqassapput. Taamaakkaluartoq ataatsimut isigalugit inuit ukioqqortunerusut katsorsarneqarsinnaanngitsunillu arlalinnik annertuunillu nappaatillit inunnit katsorsarneqarsinnaanngitsumik annertunngitsumik ataasiinnarmik nappaatilinnit navianartorsiorsinnaanerupput. Inuttut atukkat, assersuutigalugu inissaqarnermut tunngasut, pissutigalugit ataatsimut isigalugu navianartorsiorsinnaanerutitsisinnaapput.


Inuit 80-inik ukiullit utoqqaanerusulluunniit

80-inik ukioqaruit utoqqaaneruguilluunniit, peqqissuuguit qiimasuullutillu, katsorsarneqarsinnaanngitsunik nappaateqaruit atugaqaruilluunniit perululersinnaanerusut akornanniipputit.

 

Inuit 65-79 akornanni ukiullit

Inuit peqqissut qiimasullu 65-it 79-illu akornanni ukiullit perululersinnaanerusut akornanniinngillat, kisianni perululersinnaanerusut akornanniissinnaavutit:

  • katsorsarneqarsinnaanngitsunik nappaateqaruit
  • tarnikkut timikkulluunniit sanngiiffeqaruit

 

Inuit 65-it inorlugit ukiullit

Inuit 65-it inorlugit ukiullit perululersinnaanerusut akornanniittut ikittuararsuupput, kisianni inuit taamatut ukiullit perululersinnaanerusut akornanniissorineqarput:

  • katsorsarneqarsinnaanngitsunik assigiinngitsunik nappaateqarunik
  • katsorsarneqarsinnaanngitsunik aqukkuminaatsunik nappaateqarunik
  • BMI 35-nik annerusumilluunniit oqimaappallaarunik imaluunniit aamma
  • timimi akiuussutissakinnerugunik

 

Meeqqat inuusuttullu aalajangersimasut katsorsarneqarsinnaanngitsumik nappaatillit

Nappaatit atukkallu inersimasuni perululersinnaanerusut akornanniitsitsisut meeqqanut inuusuttunullu toqqaannartumik tuniluussinnaanngillat. Meeqqat inuusuttullu perululersinnaanerusut akornanniissinnaasut tassaanerupput meeqqat COVID-19-imik nappaalasoqalinnginnera sioqqullugu immikkut ittunik atugaqarnissamut maleruagassaqartut, ass. atuarfimmi/meeqqerivimmi immikkut atugaqartinneqartut.  Meeqqat taakku immikkut ittumik ambulatoriaqartinneqarajupput, taamaaliornikkullu tamarmik immikkut nalilersorneqassallutik siunnersorneqassallutillu.

 

Paaqqutarinnittarfinni / utoqqaat illuini najugallit

Paaqqutarinnittarfinni/utoqqaat illuini najugallit perululersinnaanerusut akornanniipput, taakkumi amerlanerit utoqqaapput katsorsarneqarsinnaanngitsunillu nappaateqarlutik, pisinnaasakinnerullutik peqqiinnerullutillu.

 
Naartusut

Naartusut naartunerat naarmiuallu eqqarsaatigalugit perululersinnaanerusut akornanniittutut isigineqarput.

 

Inunnut perululersinnaanerusunut siunnersuutitsialaat


Inuttut perululersinnaanerusut akornanniittutut ataatsimut isigalugu COVID-19-imik nappaalasoqalinnginnera sioqqullugu ileqqut attatiinnarneqarsinnaapput, ass. suliartorneq, sunngiffimmi sammisassanut peqataaneq erngutserinerlu.

COVID-19 sioqqullugu ulluinnarni nappaatinik tunillatsinnaveersaartarsimaguit, assersuutigalugu timimi akiuussutissakinnerunikkut immikkut atugaqarnermi, taakku ileqqut maliinnartariaqarpatit.

Nunatta nakorsaarneqarfiata inunnut perululersinnaanerusut akornanniittunut makku siunnersuutigai:

  • Nunatta Nakorsaarneqarfiata tamanut siunnersuutai maleqqissaakkit – aamma akiuussusertissimaguilluunniit – allallu mianerinninnissaannik qinnuigikkit.
  • Suliffinni immikkut iliuuseqartariaqarnersoq eqqarsaatigiuk.


Utoqqaaneruguit – nappaatitit katsorsarneqarsinnaanngitsut amerlanerussapput – siunnersuutit maluginiarnerusariaqarpatit. Soorunami inuunerni killilersuilertinnak inuunivit pitsaassusaa eqqarsaatigissavat.

Pissutsit tamarmiusut qanoq iliuuseqarfigissanerlugit nalorniguit najukkanni peqqinnissaqarfimmut nakorsamulluunniit ilinnut katsorsaasussamut attaveqarit.

Inuit perululersinnaanerusut akornanniittut qanigisaannut siunnersuutitsialaat

Inuit perululersinnaanerusut akornanniittut qanigisaasutut ernumaneq pissusissamisuuginnarpoq.

Inuit perululersinnaanerusut akornanniittut qanigisaannut makku siunnersuutigaavut:

  • Nunatta Nakorsaaneqarfiata tunillaassuinnginnissamut tamanut siunnersuutaat maleqqissaarniarsarikkit. Qanigisatit najugaqatitillu siunnersuutit eqqaamanissaannut ikiukkit – aamma meeqqat.
  • Ersiutit COVID-19-ip ersiutigisimasinnaasai maluginiaqqissaakkit. Nappaatip ersiutaanik peqaruit piaartumik imminut mattugit. Ersiutit annikikkaluarpataluunniit imaluunniit coronavirusimik nutaamik tunillatsissimasumut qanillisimaguit aamma taamaaliussaatit. Coronavirusimik tunillatsissimaguit inummillu perululersinnaanerusut akornanniittumik najugaqateqarlutit angerlarsimaffiup avataani najugaqarallarnissamut akiliunneqarsinnaavutit.


Paasisaqarnerorusukkuit Corona pillugu allattoqarfimmut attaveqarit.

Nunarsuaq tamakkerlugu coronamik tunillaassuuttoqarnerani piffissaq atugarput artornarsinnaavoq. Nappaatinik tunillaassortunik napparsimalerneq, soorlu coronavirusi maanna atuuttoq, atugarissaarninnut tarnikkullu peqqissutsinnut sunniisinnaavoq. Tunillatsissinnaaneq aningaasaqarnerlu pillugit ernumanerit kiserliulersitsisinnaapput, aammalu uisakajaarnermut, nanertisimanermut qasorujussuarnermullu ersiutinik pilersitsisinnaallutik.

Piffissap coronavirusimik tuniluuffiusup qaangerluarnissaannut illit qanigisavillu qanoq iliorsinnaanissinnut siunnersuutitsialaat pillugit matumani atuarsinnaavutit.


Imminut paarigit

Imminut paarigit

Pissusilersortarnerit peqqinnanngitsut, soorlu nikerartumik sinittarneq, aalakoornartutorpallaarneq imaluunniit pujortarneq misilillugu pinaveersaakkit.

Sininniartarit nalinginnaasumillu ulluinnarni iliuuserisartakkatit ingerlallugit
Sinnakilligaluttuinnartillutit ernumanerit sakkortusiartortarpoq annilaangaleraluttuinnartarlutillu.

Peqqinnartunik assigiinngitsunillu nerisaqarit
Taamaalillutit nukissaqarnerulissaatit ulluinnarnilu unammilligassanut nukissaqarnerulissallutit.

 

Ulluinnarisanni ataqatigiinneq pilersiguk

Ulluinnarni siumoortumik naatsorsuutiginnissinnaanissaq ataqatigiissitsisinnaanissarlu isumassarsiatsialaapput. Taamaammat ullormi imaluunniit sapaatip akunnerata ingerlanerani suliassat pillugit pilersaarusiorit imaluunniit malitassaliorit. Periutsinik aalajangersimasunik atuilerniarsarigit, ullup ingerlaneranik takussusiisuusunik. Angerlarsimaffimmi sulisaruit nalinginnaasumik piffissami suliffigisartakkanni suliniartarit piffissamilu nalinginnaasumik soraarfigisartakkanni soraarniartarlutit.

 

Eqqissisimaartarit

Piffissap ilaani eqqissisimaartarit ernumassutitillu puigulaarlugit. Nutaarsiassanik isiginnaarnermi atuarnermiluunniit piffissap atukkap sivikillisinnissaa isumassarsiatsialaavoq. Paasissutissinneqartarneq pitsaasuuvoq, nutaarsiassanilli pissarsiffiusinnaasut tutsuiginartut toqqartakkit.  Arlaannik allarluinnarmik eqqarsalersitsisumik aamma ilorrisimaarnermik eqqissisimaarnermillu misigiffiusumik, sammisaqartarnissat aamma pingaaruteqarpoq. Tamatuma uisakajaalernissaq pinaveersimatittarpaa.

 

Pisuutitsissanngilatit

COVID-19-imik tunillatsikkuit imminut pisuutissanngilatit inunnilluunniit allanik pisuutitsissanngilatit. Eqqaamajuk nappaat inunnik pissuteqarani virusimik pissuteqarmat. Coronavirus ajornanngitsuararsuarmik tunillaattarpoq, tulillatsinnerlu inunnik pigisanillu attuinikkut pisarpoq.

Napparsimallutit innangasimaguit  – coronavirusimik tunillatsissimanerit imaluunniit nappaammik allamik tunillatsissimanerit uppernarsineqarsimagaluartoq – imminut pisuutissanngilatit. Ilisarisimasaqaruit tunillatsisimasumik imaluunniit napparsimalluni innangasumik, taava tapersersornerisigut eqqissisarnerisigullu taakku ikiukkit.

 

Timit atorluartaruk

Timip atornera ilungersunartuusariaqanngilaq illit peqqissutsinnut iluaqutaassaguni qiimanerulersitsissagunilu. Ulluinnarni sammineqartartut soorlu sisorarnerit pisuttuarnerillu aamma taakkununnga ilaapput. Angerlarsimaffinni natermi eqaarsaarnissamut siunnersuuterpassuit internettimi nassaassaapput imaluunniit apps-it amerlasoorpassuit pitsaasut eqaarsaanermik takutitsisut pissarsiarisinnaavatit. Nuannarisannik nipilersorit qiterusaarlutillu – tamanna illarnartunik aamma nassataqarsinnaasarpoq.

Ullormut silamut aninissat timinnillu atuillutillu silaannarissartarnissat pingaartittaruk, tamanna inuit allat qanillivallaarnagit pisinnaappat. Ullup qaamanera qiimanerulersitsisarpoq. Taamaammat sisorarit, arpagit pisuttuarlutilluunniit.

 

Eqqarsartaatsikkut eqeersimaarit

Sammisassanik assigiinngitsunik sammisaqarlutit qarasarsortarit. Atuakkamik atuagassiamilluunniit atuarit, sudoku suliariuk, assinik ikkussortakkanik suliaqarit, nipilersuutinik tusarnaarit imaluunniit pinnguaammik pinnguarit. Naatsumik oqaatigalugu, arlaannik aallussinnaasannik eqqarsarnartumik iliuuseqarit.

Ullorsiutinnut allagit imaluunniit qujamasuutigisat ataaseq pillugu unnuit tamaasa allagit, qanorluunniit angitigigaluarpat annikitsigigaluarpalluunniit apeqqutaatinnagu.

Titartaaneq, allanneq, qalipaaneq, erinarsorneq, nipilersuummik nipilersorneq nuannarigukkit imaluunniit arlaatigut pinngorartitsinermik ingerlataqaruit taava ilisimatusarnerit malillugit tamanna eqqarsartaatsikkut peqqissuunissamut aamma pitsaanerulersitsisarpoq.

 

Eqqaamajuk COVID-19 pillugu tusatsiakkanik siammarterissannginnavit

Inuit tunillatsittut pisuutinneqarsinnaasarput, akisussaassuseqanngitsumik pissusilersorsimasutut inoqatiminnullu soqutigisaqanngitsututut, namminnerlu tunillatsissimagaangamik amerlasoorpassuit aamma imminnut pisuutilersarput. Pingaaruteqartuuvoq eqqaamassallugu nappaat inunnik patsiseqarnani virus-imik patsiseqarmat. Coronavirus tuniluutilertortartuuvoq, tuniluunnerlu inunnik pigisanillu attuinikkut pisarpoq.

COVID-19-imut atatillugu imminut naleqartikkunnaartarneq pillugu innuttaasut tamarmik ikiuussinnaapput, tamanna nappaat pillugu paasissutissanik qanorlu tunillaattarneranik ilisimasaqarnikkut – aamma attaveqarfigisartakkanut ilisimasamik tassannga ingerlatitseqqiinikkut.

Oqaatsinik immikkoortitsisunik imaluunniit eqqunngitsumik paasissutissiisunik tusagaqaruit atuagaqaruilluunniit, taakku unitseqqukkit. Taamatut iliornikkut tusaamasarsorneq eqqunngitsumillu paasissutissiisarneq akiorneqartarpoq.

Malugiuk linkit nittartakkanut allanut ingerlatitseqqittarmata

  • https://coronasmitte.dk/
  • European Centre for Disease Prevention and Control (ENG)
  • http://www.ssi.dk
  • UNICEF: Coronavirus pillugu meeqqat imatut oqaloqatigissavat (DK)
  • World Health Organization (ENG)
  • Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi peqqissaanermik suliaqartunut ilitsersuut (DK)